Hyppää sisältöön, linkkilistaan.
Arkisto › Kesäkuu 2004 › 18. päivä
Elämme television tekniikan armoilla. Olemme itse asiassa eläneet jo kymmeniä vuosia. Syynä on televisiolähetyksen alhainen resoluutio. Suomi kuuluu niin sanottuihin PAL-maihin, joissa lähetyksen tarkkuus on 720 × 576 pikseliä. Toisena puoliskona ovat tietenkin NTSC-maat, joissa pystytarkkuus on karvan verran alhaisempi (720 × 540). Muitakin lähetystekniikoita on, mutta PAL ja NTSC ovat eniten käytetyt.
Suurta 40-tuumaista projektitelevisiota kodinkoneliikkeessä tuijottaessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että kuvan nimellinen tarkkuus on edelleen vain 720 × 576 pikseliä. Televisiotekniikka mahdollistaa suuretkin koot ilman kuvanlaadun havaittavaa heikkenemistä. Tosin lähetysvirrassa olevat häiriöt korostuvat suurissa kokoluokissa, mutta pistetarkkuuden alhaisuutta ei silti helpolla huomaa.
Tietokonenäytöissä standardiresoluutio on nykyisin 1024 × 768. Tätä näyttötarkkuutta pyörittävät suurin osa ihmisistä. Huonollakin laskutaidolla saa selville, että näyttöjen tarkkuus on selvästi televisiota korkeampi. Myös tietokoneella pyöritettävät videoleikkeet toimivat maksimissaan tällä televisiomaailmasta peräisin olevalla 720 × 576 -tarkkuudella. Unohdetaan tässä netissä jakelussa olevat postimerkkivideot, sillä niiden pienuuteen löytyy syitä kaistaleveyden ahtaudesta ja laskutehon puutteesta.
Tietokoneella voisi siten pyörittää huomattavasti suurempia videoita kuin televisiossa. Monilta löytyy näyttöjä 1600 × 1200 -resoluutioluokasta ja vieläkin suuremmasta. Eikö heidän katselunautintoaan lisäisi suuremmat ja tarkemmat videot? Hyvin luultavasti, mutta jonkun pitäisi tuottaa näitä videoita. DVD-levyiltä ripattuja videoita ei olisi mielekästä suurentaa, sillä tarkentaminen olisi itse asiassa interpolointia. Vähän niin kuin digitaalikameroiden digitaaliset zoomit.
Vastaus voisi löytyä kokonaan tietokoneella tuotetuista elokuvista. Esimerkiksi Microsoftin sivuilla yhtiö esittelee ylivertaista Media Player -tuotettaan videoleikkeiden avulla. Media Playerin versio 9 osaa toistaa 1280 × 720 -tarkkuuden lisäksi myös 1920 × 1080 -tarkkuuden. Noiden luulisi riittävän jo vaativammallekin käyttäjälle. Monella taitaa tulla näytön koon kanssa ongelmia varsinkin jälkimmäisen videovirran kanssa. Kuinka monelta ylipäätään löytyy 1920 leveyspikseliä toistava näyttö?
Tuollaisten videovirtojen toistaminen vaatii myös rutkasti laskentatehoa. Videoresoluution 1920 × 1080 toistaminen vaatii Microsoftin mukaan 3,0 gigahertsin suorittimen — ja tietenkin Windows XP:n. Käyttöjärjestelmävaatimus taitaa tulla toistinohjelmasta (ja videokoodekista).
Tällaisten suurten videoiden kutsuminen teräväpiirtovideoiksi on tietenkin harhaanjohtavaa, sillä termi teräväpiirto vie ajatukset menneiden vuosien epäonnistuneisiin televisiokokeisiin. Toisaalta Microsoftkin käyttää sivuillaan termiä High Definition vuolaasti. Viimeaikaisissa uutisissa on tosin esiintynyt televisiotekniikan tarkentamishankkeita. Ehkä vielä jossain vaiheessa elokuvatkin aletaan kuvata tarkemmilla kameroilla, jolloin rahvaan televisiokuva onkin itse asiassa pienennetty videovirta, ja todellinen tarkkuus löytyy elokuvateattereista ja hifistien plasmaruuduista. Odottavan aika voi vain käydä pitkäksi. Hyvä korvike sillä välin ovat tietokoneiden ruuduilta katseltavat hyötyvideot.
Copyright © 2004–2005 Lauri Seppänen. Kommentointi HaloScan.