Vihamieliset web-suunnittelijat

Internet, sunnuntaina 20.6.2004,

Web-sivujen suunnittelijalla on paljon valtaa. Hänestä itsestään ei ehkä siltä tunnu, kun hän katselee eri selaimien tuottamia rivejä lokitiedostossaan. On totta, että perinteiseen printtimediaan verrattaessa web-sivujen suunnittelu on lukijan näkökulmasta varsin vapaa. Kirjan ja lehden taittaja tietää lukijansa näkemän sivun prikulleen eikä vain suurin piirtein. Taittajan taitto-ohjelman näkymä siirtyy sellaisenaan paperille.

Web-suunnittelijan täytyy sen sijaan ottaa huomioon noin viisi vaihtoehtoista tapaa sivujen katsomiseen. Jos yksikin näistä tavoista eroaa merkittävästi neljästä muusta, tarkoittaa tämä samalla tietyn käyttäjäprosenttiosuuden hylkimistä.

Kehittyneet selaimet tarjoavat myös käyttäjän omat tyylitiedostot, joilla valta siirtyy yhä enemmän pois suunnittelijalta. Suunnittelijan mielestä 6px ought to be enough for everyone, mutta käyttäjä kapinallinen onkin säätänyt selaimensa tekstin 20 pikseliin. Eihän suunnittelija voi sietää tällaista käytöstä, sillä sivujen ulkoasu muuttuu tällöin täysin.

No, missä vaiheessa se suunnittelijan suuri valta sitten astuu kuvioihin? Pienissä asioissa tietenkin. Esimerkiksi Linkku on poistanut sivujensa tulostusmahdollisuuden tyystin ja vieläpä kehuskelee sillä. En usko kovinkaan monen tulostelevan blogisivuja, mutta jos joku niin haluaa tehdä, se hänelle suotakoon. Ei suunnittelijan tehtävänä ole rajoittaa sivujen leviämistä. Eikä tulostuspiratismi mitenkään merkittävää ole.

Toinen esimerkki. Eräs norjalainen kaveri ei suvaitse maailman yleisimmän selaimen käyttäjiä sivuilleen, vaan ohjaa heidät tylysti Operan sivuille. Suunnittelija on tehnyt nokkelan PHP-skriptin, jolla pystyy haistelee selaimen tunnistemerkkijonoa. Ja jos siitä löytyvät merkit m, s, i ja e peräkkäin, on käyttäjää tietenkin rankaistava. Hassua sinänsä, sivut näkyvät tismalleen samalta niin IE:llä kuin Operallakin, sillä suunnittelija ei ole kuullutkaan tyylitiedostoista. Taustalla on siten puhtaasti ideologinen käsitys utopian kaltaisesta netistä.

Tällä hetkellä hyvin yleinen Firefoxin jumalointi saa välillä huvittaviakin piirteitä. Ben Goodger on esimerkki henkilöstä, joka käyttää oman pimeän mielensä oikkuja estääkseen Internet Explorerin käytön. Ihmisten opettaminen standardien saloihin on ylevä ajatus, mutta tässä tapauksessa toteutus ontuu.

Arvasitte oikein, tunnistaminen nojaa tässäkin yksinomaan selaimen antamaan tunnisteeseen, ja mikäli siitä ei löydy tekstiä firefox, on käyttäjää ojennettava. Sivujen selaaminen ei onnistu Internet Explorerilla ollenkaan ja Mozillan ja Operan käyttäjät saavat hekin varoituslaatikon.

Homman ydin tulee tässä: jos haluat opastaa käyttäjää hyville tavoille, tee se kaikin mokomin, mutta muista: kohtelias vihje oikein annosteltuna vie paljon pitemmälle, kuin kepin heiluttaminen. Muuten käy niin, että joku vielä suuttuu siitä.