Hakulauseet elokuulta ja pohdintaa

Internet, torstaina 2.9.2004,

Elokuussa 2004 sivulleni on tultu muun muassa seuraavilla hakulauseilla:

• varusmiesten nettiriippuvuus
• clikits
• window me päivittäminen
• käynnissä olevat prosessit
• kyrilliset kirjaimet
• kamerapuhelimet
• laajakaistamodeemi
• tekstikoko vaihtaa estää
• robert ludlum
• mitä tarkoittaa lisenssin ostaminen
• paljonko on luvusta prosenttia

Yhteenvetona voisin sanoa, että niillä aiheilla, joista olen kirjoittanut. Ei yllättänyt.

Mutta oletteko koskaan ajatelleet hakukoneilun syvintä olemusta? Jos esimerkiksi pyydetään kymmentä testihenkilöä hakemaan netistä tietoa varusmiesten nettiriippuvuudesta, yhdeksän heistä kirjoittaa hakukoneeseen lauseen varusmiesten nettiriippuvuus. Huomionarvoista tässä on se, että genetiivimuodolla hakija saisi esille paljon oleellisempaa tietoa (siis muita kuin minun sivuni).

Voit kokeilla itse: rajattu haku Helsingin Sanomien sivulle sanalla nettiriippuvuus ei tuota yhtään osumaa, mutta muoto nettiriippuvuuden saa jo aikaan halutun artikkelin. Kumpaakohan tapaa tiedonhakija mahtaa käyttää?

Silloin kun miehet olivat vielä nuoria ja Altavista kukkulan kuningas itsekin käytin hakulauseissa jokerimerkkiä *, mutta nykyään Google ei sellaista salli (kohta Sanarunkohaku):

Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue ”wildcard” -hakuja (esim lentoyht*).

Ei mene varmaan pahasti pieleen, jos veikkaa tämän johtuvan hakukoneen amerikkalaisesta alkuperästä. Englanti ja moni muukin kieli toimii tarkoilla sanahauilla hyvin, mutta taipuvat kielet ovat jo toinen asia.

Pohdinnan aiheeksi jääkin: pitäisikö web-sivujen tuottajien ottaa huomioon suomen kielen taipuminen jo tekstiä tuottaessaan vai olisiko oikein vaatia tiedonhakijoita käyttämään valmiiksi taivutettuja hakuja? Kun en asiantuntija ole, en osaa antaa oikeaa vastausta, mutta mahdollisia hyviä ja huonoja puolia osaan kyllä keksiä.

Jos vastuu sälytetään nettisivujen tuottajille, voin jo nähdä kauhuskenaarion edessä. Tekstinkirjoittaja ottaa taivutetut sanamuodot huomioon jo tekstiä näpytellessään ja samalla pitkittää ja monimutkaistaa alkuperäistä tekstiään. Vaihtoehtoisesti hän laittaa joka artikkelin alkuun tai loppuun avainsanalistan, johon hän on kasannut kaikki mahdolliset ja mahdottomat taivutusmuodot.

Tai sitten oletetaan käyttäjän osaavan käyttää taivutettuja hakuja. Käytettävyysasiantuntijoiden mukaan käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse mennä vuoren luokse vaan päinvastoin, joten ei tämäkään ideaali tilanne ole.

Ainahan voisi toivoa hakukoneen ottavan huomioon tällaiset asiat jo perustoteutuksessaan. Valitettavasti vain semanttinen hakukone ei ole täällä huomenna. Sitä odotellessa voisi ehkä itsekin silloin tällöin kokeilla taivutettuja hakuja, vaikka ne luonnottomilta tuntuvatkin.