Hyppää sisältöön, linkkilistaan.
Arkisto › Helmikuu 2005 › 20. päivä
Useimmat sivistyneet ja kohtuullisen laaja-alaisesti maailmaa tarkastelevat ihmiset pystyvät kirjoittamaan mistä tahansa aiheesta riittävän hyvän kirjoituksen — esimerkiksi kommentin blogiin. Kirjoitusta tuskin otetaan mukaan kirjoittamisen oppaisiin malliesimerkiksi oivallisesta taituroinnista tai sanankääntelyn ja rinnakkaisasettelun hallitsemisesta, mutta ihan tyydyttävä siitä silti tulee.
Jos minun pitäisi kommentoida Guardianin uutista The large print giveth… — itselleni kohtalaisen vierasta aluetta siis — sisältäisin kommenttiini luultavasti maininnan siitä, että selkeä teksti ei kuulu vain web-maailmaan, vaan että sille löytyy käyttöä myös todellisesta elämästä. Voisin myös etsiä netistä jonkin tilaston Suomen väestöpyramidista, jos viitsisin, ja mainitsisin kuinka vanhemmat ihmiset rokkaavat, vaikkeivat teinit siitä pidäkään.
Voisin ehkä miettiä sitä, miten varallisuus on jakautunut kansakunnan keskuuteen ja ketkä ylipäätään hankkivat rahallisesti arvokkaita asioita. Lisäisin luultavasti kommentin typeristä lorvailijoista (=nuorista), mutta poistaisin sen ennen kuin lopullinen, julkaistavaksi tarkoitettu kirjoitus leviäisi tietoverkkoihin.
Mainitsisin myös, oletettavasti, jotain painokustannuksista ja kirjan käsiteltävyydestä ja käsittelisin siinä seikkoja puolesta ja vastaan. Päätyisin lopulta, todennäköisimmin, hyväksyvään mielipiteeseen; sellaiseen, että huolimatta kirjan lisääntyneestä massasta ja kasvaneesta koosta, Guardianin uutisessa esitetty asia olisi hyvä asia.
Mutta nämä tekisin vain siinä tapauksessa, jos olisin pakotettu kommentoimaan aihetta. Mitä en tietenkään ole.
Copyright © 2004–2005 Lauri Seppänen. Kommentointi HaloScan.