Vehnäjauhoja ja saavutettavuutta

Käytettävyys, torstaina 28.4.2005,

Lyhyesti: Saavutettava ja esteetön nettisivu on kaikin puolin tavoiteltava asia, mutta se ei ole helppoa se.

Saavutettava.fi:ssä on hyvä artikkeli näkövammaisista ja internetistä. Se selvittää monilta osin näkövammaisten vaikeuksia nettisivujen selailussa, sillä useimmiten tuon väestöryhmän tarpeet ja halut ovat jääneet arvailujen varaan. Itsellenikin kirjoitus kertoi yhtä ja toista hyödyllistä. Valitettavasti artikkeli melkeinpä herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

Tekstin kommentteihin ilmestyi heti julkistamisen jälkeen kysely title-attribuutin olemuksesta; milloin sitä voi käyttää ja milloin siitä olisi eniten hyötyä. Onneksi ilmestyi, sillä minäkin mietin asiaa.

Itse jäin miettimään erityisesti Saavutettava.fi:n kirjoituksessa kohtaa Animaatiot ja Flash. Siinä kerrotaan, että ruudunlukuohjelma alkaa lukea sivun sisältöä heti kun sivu päivittyy. Tästä on hyötyä sivua ensimmäistä kertaa ladattaessa, tähän tapaan myös näkevät sivua selaavat. Ruudunlukuohjelma aloittaa sivun lukemisen uudestaan myös heti kun sivu ylipäätään päivittyy. Siis jos siinä oleva sisältö muuttuu.

Pidin tämän tiedon saamista hyvänä asiana, kunnes aloin miettiä sitä tarkemmin. Mitä oikeastaan tarkoitetaan päivittymisellä? Artikkelin mukaan esimerkiksi flash-animaatiot aiheuttavat sellaista, automaattipäivitykset samaten. Mitä sitten tarkoitetaan automaattipäivityksillä? Kuuluuko meta refresh niihin? Entä mitä muita tekniikoita luokkaan mahtaa sisältyä? Huomaako lukuohjelma esimerkiksi javascriptillä muutettavan elementin sisällön muuttumisen? Jos huomaa, on kyseessä mielestäni varsinainen erikoisuus. Miksi ruudunlukuohjelma käsittelisi skriptejä, kun ne on tarkoitettu vain ylimääräisen toiminnallisuuden tuomiseen?

Lisätään vehnäjauhoja

Käytettävyys on melkeinpä samanlaista kuin pullataikinan valmistaminen. Oikeaoppisen ja hyvältä maistuvan taikinan saa tehtyä vain jos noudattaa leipomisohjeita. Sopiva määrä vehnäjauhoja ei ilmauksena riitä, rahtunen sitä ja himpun verran tätä ovat jo itsessään himpun verran epämääräisiä sanontoja eivätkä riitä maukkaaseen pullataikinaan. Siksi resepteissä on käytetty volyymiin perustuvia yksiköitä: ruokalusikallisia, desilitroja.

Tietotekniikan parissa kasvaneille tarkkuus on tärkeää. Ei riitä, että kerrotaan kuinka saavutettavuutta tulee lisätä jonkin verran tai vielä hiukka enemmän. Tarkoitus on saada tietää kuinka paljon, esimerkiksi desilitran tai puolitoista. Ennen kuin tämä on selvää ei saavutettavuus ole yhtään sen kosketeltavampaa kuin vetinen pullataikina.

Par’aikaa blogeissa vellova keskustelu hover-tyylimääreen oikeasta käytöstä muistuttaa tätä saavutettavuutta aika lailla. Debatissa on kyse siitä onko hover esitystapaan vai toiminnallisuuteen liittyvä ominaisuus. Jos se liittyy esitystapaan, niin sen sisällyttäminen tyylitiedostoon on oikea tapa. Jos se taas liittyy toiminnallisuuteen, täytyy se laittaa skriptitiedostoon.

Ylin auktoriteetti

Tarvitaan siten yksi auktoriteetti, joka kertoo kaikille mitä pitää tehdä ja miten. Ei riitä, että W3C mainitsee asian määrittelyissään. Tarvitaan vielä joku ulkopuolinen kertomaan mitä W3C itse asiassa määrittelyllään tarkoitti, ja vielä mieluiten esimerkkien avulla.

Kaikille käyttäjäryhmille esteettömän nettisivun suunnittelu ei käy käden käänteessä. Lähimmäksi pääsee mikäli onnistuu hivuttautumaan näköesteellisen viereen istumaan kun hän selaa nettisivuja ruudunlukuohjelman avulla samalla kertoen mitkä ratkaisut ovat hyviä ja mitkä huonoja ja mikä ylipäätään olisi paras tapa hoitaa asioita. En muuten usko tavallisen näkevän ymmärtävän mitä vaikeuksia ruudunlukuohjelman käyttöön sisältyy. Siksi myös saavutettavuusalalle tarvittaisiin ylipappi, joka kertoisi asioista niin kuin ne on tarkoitettu tehtävän. Saavutettava.fi on hyvä välietappi sillä matkalla.

Täysin esteetöntä nettisivua ei edes kannata yrittää rakentaa. Kannattaa pikemminkin tähdätä saavutettavuusekspertti Tommy Olsonin ohjeisiin ja tehdä nettisivusta riittävän saavutettava. Perusasiat opittuaan se ei ole edes vaikeaa.

Mutta muuten, näiden asioiden parissa saakin vierähtämään aikaa vuositolkulla. Onneksi netti on vielä nuori.

Päivitys: Marjut on kirjoittanut vastineen.