Asiat yhteyksissä

Yleinen, keskiviikkona 4.5.2005,

Lyhyesti: Asioiden tunteminen kokonaisuutena auttaa näkemään metsän puilta.

Näin joskus eräässä supermarketissa ovensuussa seisovien lastenistuimilla varustettujen ostoskärryjen vieressä seinällä kyltin: Älä vie kärryjä ulos. Kastuvat. Pelkkä implisiittinen käsky olla viemättä kärryjä ulos olisi varmasti saanut jonkun ajattelemaan Ai en vie vai? Katsotaanko? Mutta kun sellaisenaan tylyntuntuiseen ohjeeseen oli liitetty lieventävä selitys Kastuvat tuli tilanteesta huomattavasti ymmärrettävämpi ja varmasti moni ostaja jätti kärryt kangaspäällysteisine istuimineen sisätiloihin.

Useimmissa todellisen elämän tilanteissa ylhäältä ojennetut käskyt aiheuttavat helposti suuttumusta, mutta kun niille antaa järkeväntuntuisen selityksen on tilanne yhtäkkiä parempi. Internet ei eroa tästä tipan vertaa. Alhainen julkaisukynnys saa internetistä aikaiseksi vieläkin kaoottisemman valitusympäristön kuin ostoskeskuksen aula. Netti onkin yhtä väärinymmärrysten merta.

Tapaus SF-Anytime

Jokin aikaa sitten nettikansaa puhuttanut SF-Anytimen tapaus asettuu uomiinsa, kun sitä käsittelee asiayhteyden kanssa. Ihmisiä hermostutti palvelussa eniten sen tiukat käyttövaatimukset. Palvelu nimittäin vaatii

• Windows-käyttöjärjestelmän
• Internet Explorer 6 -selaimen
• Ponnahdusikkunoiden sallimisen
• Sallitun IP-osoitteen
• Käytössä olevat evästeet
• Oikeassa olevan tietokoneen kellon
• Media Player 9 -toisto-ohjelman sekä
• Flash 6 -selainlaajennuksen.

Monet arvostelijat pitivät oheista listaa, ansaitusti, liian tiukkana. Olivat sitä mieltä, että se ajoi potentiaaliset käyttäjät palvelusta ulos. Tässä on kuitenkin vain kyse tietämättömyyden puutteesta. Kun käyttäjän eteen ladataan oheinen pitkä lista ilman suurempia selityksiä, tuntee käyttäjä itsensä syrjityksi.

Miksi siis SF-Anytime asettaa näin kohtuuttomia vaatimuksia? Journalistiikan perusteita tuntevat ihmiset osasivat hetken pohdinnan jälkeen järkeillä, että vaatimukset tulevat itse tuotteesta ja palvelusta. Palvelun alkuperäinen tuottaja on testannut ja toimivaksi todennut kyseisen kokoonpanon ja pystyy myös takaamaan käyttäjälle palvelun toimivuuden, jos käyttäjä vain noudattaa oheista listaa. Yksinkertaisilta tuntuvien muutosten, kuten ponnahdusikkunoiden poiston, toteuttaminen vaatisi taas lisää testiä eri laitteistokokoonpanoilla.

Jos kimpaantunut bloggaaja (niin kuin allekirjoittanut) olisi kirjoitusta työstäessään ottanut yhteyttä palvelun tarjoajaan kysellen lisätietoja, kuten jokainen lehtimies tavallisesti tekisi, olisi varmaan ensimmäisen minuutin aikana tullut esille termi tuotteistus muodossa tai toisessa. Vielä kun puhelun aikana esiintyisi termi DRM, niin keitoksen ainekset alkaisivat olla kasassa.

Keitto kasaan

Näitä aineksia yhdistelemällä kekseliäs ja asioista tietävä bloggaaja pystyy saamaan aikaan kokonaiskuvan. Kun palveluun oletusarvoisesti vaaditaan DRM täytyy sen kumppaneiksi ottaa ainakin Windows, Internet Explorer ja Media Player. Muut palvelun kriteerit ovat saaneet juurensa luultavasti jossain vuosituhannen alun vaiheille, silloin kun palvelua on ideoitu. Palvelun Suomeen tuonut Sonera on vain halunnut edetä valmiin tuotteen kanssa nopeaa ja helppoa reittiä. Mutta ei tämä sitä poista, että SF-Anytime on palveluna vanhentunut.

SF-Anytimen taustavoimat ovat varmasti aikoinaan miettineet tarkoin millaisin eväin ovat halunneet lähteä liikkeelle. Pitäytyminen turvallisissa tuotteissa on tuonut varmuutta ja ennustettavuutta. Samaa on havaittavissa myös muualla. Esimerkiksi Valtion Rautatiet lanseerasi nettilipunmyynnin joitakin vuosia sitten, mutta antoi kuluttajalle mahdollisuuden ostaa lippuja vain päiväsaikaan. Ympärivuorokautiseen internetiin tottuneet kuluttajat eivät asiaa ymmärtäneet. VR varmastikin oli rajoituksensa jollain tavalla itselleen perustellut, mutta sellainen pieni asia kuin loppukäyttäjä oli unohtunut. Avoimempi tiedotuspolitiikka olisi mahdollisesti auttanut.

Tieto lisää valtaa

Niin kuin ostoskärryjä ulosvievä kortinvinguttaja, on myös internet-käyttäjä samassa veneessä. Hän arvostelee asioita pintapuolisesti, tuntematta lehtikarikkeen alla lymyäviä matoja. Mutta onko käyttäjällä loppujen lopuksi vaihtoehtoja? Vain harva on perehtynyt esimerkiksi internet-maailmaan niin suurella tarkkuudella, että pystyisi muodostamaan loogisia päättelyketjuja annetuista tiedonmuruista.

Tieto lisää valtaa ja myös tuo ajan tasalle. Tuomitseminen on vain monin verroin helpompaa kuin asioista selvää ottaminen ja niiden ymmärtäminen. Siksi palvelujen ja tuotteiden tuottajien rooli korostuu. Heidän tulee antaa omituisilta tuntuville rasitteille käsiteltäviä selityksiä. Sitä kautta kuluttajakin ymmärtää, että rajoituksilla ei välttämättä pyritä tekemään hänen elämäänsä vaikeaksi, vaan ihan oikeasti auttamaan. Tai ainakin ymmärtää paremmin kuin ennen.

Aiheeseen liittyen: The Dangers of Judging Web Designs Superficially.