Suomen kieli ja käytettävyys

Käytettävyys, maanantaina 9.5.2005,

Yleensä ottaen kohderyhmän saa parhaiten ja esteettömimmin tavoitettua käyttämällä sen omaa äidinkieltä. Siinä mielessä esimerkiksi yleisesti käytössä olevat englanninkieliset ohjelmat ja käyttöjärjestelmät sotivat tätä periaatetta vastaan.

Suomen kielessä on kuitenkin sitä jotain mikä tekee asioista vaikeita. Pitkät sanat, varsinkin yhdyssellaiset, vaikeuttavat käyttöliittymien suunnittelua, kun tekstilitaniat tahtovat työntyä ulos annetusta kentästä.

Sähköpostiviestinnässä taas olen huomannut erään markkinajohtavan sähköpostiohjelman nimenneen Lähetetyt- ja Lähtevät -kansiot harhaanjohtavasti. Eivät ne sanan todellisessa merkityksessä sellaisia ole; vaikea niiden tilalle on keksiä vastaavia ilmauksia, jotta ne edelleen täyttäisivät annetun tehtävänsä. Tilanne vain korostuu, kun kansiot on asetettu allekkain.

Sanat lähetetyt ja lähtevät ovat ulkoasultaan sen verran samanlaiset, että niitä joutuu joka kerta tavaamaan, että osaisi klikata oikean kansion auki. En tiedä mitä ne ovat englanniksi, mutta erilaiset kuitenkin (ehkä Sent ja Waiting/Pending).

Sama ongelma koskee lähettäjä- ja vastaanottajatietoja. Englanniksi ne ovat loogisesti From ja To, mutta suomeksi tietenkin Keneltä ja Kenelle. Arvatkaapa joutuuko niitä lukemaan useamman kerran?

Kuten sanoin, yleensä ottaen äidinkieli on aina äidinkieli, ja sillä viestintä onnistuu parhaiten. Joskus vain tämä äidin kieli tahtoo tehdä tepposet.

Päivitys: Marjut kommentoi.