Ei nimi käyttöjärjestelmää pahenna

Ohjelmistot, tiistaina 26.7.2005,

Missä olit kun sait tietää, että Windows Longhornin nimeksi tulee Vista?

Minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että istuin kotisohvalla sanomalehti hyppysissä. Siellä se oli. Microsoftin uusi käyttöjärjestelmä on sen verran suuri juttu, että peräti päämediakin tekee siitä vähintään yhteenvedonomaisen tiedotteen. Onhan tässä viisi vuotta jo odotettu, ehkäpä siitäkin syystä.

News.com-palvelu on koonnut käyttäjien reaktioita uuteen nimeen kirjoituksessaan Windows Vista draws jokes, scorn, approval. Sieltä löytyy se paras kohta; Tony Martin kirjoitti blogiinsa, että sana on koottu juuri niistä Windowsin ongelmakohtien alkukirjaimista: Viruses, Infections, Spyware, Trojans, Adware. Alkuperäinen vitsi oli lähetetty Mac-aiheiselle keskustelusivulle, minnekäs muualle.

The Seattle Times on taas haastatellut nimeämiseen erikoistuneen yrityksen edustajaa, joka totesi lakonisesti: If they called it Windows Garbage, would people still buy it? Yeah, they’d buy it. […] They’ve got something like 90 percent penetration in the world of operating systems.

Siinähän se tuli, ei nimellä ole merkitystä kun voimalla edetään. On totta, että mielikuvamarkkinoinnissa tuotemerkillä on keskeinen sija, mutta tuotemerkin omistajat uskovat usein liikaa merkin parantavaan voimaan. Toisinaan siihen on oikeasti aihetta, toisinaan taas ei.

Tietotekniikkamaailmassa

Mitä tulee mieleen yrityksestä nimeltä Claria? Mahdollisesti hyvää, ehkä, mikäli ei tunne taustaa. Sanotaanpa, että yritys kulki ennen Gator-nimisenä. Ai se, niin. Nykyinen Claria haluaisi varmaan, ettei yrityksestä kirjoitettaessa joka kerta mainittaisi sen kulkeneen ennen Gator-nimisenä. Vakoiluohjelmasyytökset istuvat tiukassa ja totta se on, menneisyyttä ei pääse pakoon.

Intel luopui siinä 1990-luvun puolivälissä numeropohjaisista suoritinnimistä siirtyen Pentium-brandin alle. Vielä 1990-luvun alussa uskottiin nörttivoimaan; 386 riitti useimmille ja 486 tehoa halajaville. On sanottu, että Intel teki siirtymän, koska ei voinut suojata numeropohjaisten prosessoriensa nimiä muilta kilpailijoilta. Konkreettisesti asia onkin näin. Intel myös samalla toi prosessorin tietokoneen sisältä kansan tietoisuuteen — vielä menestyksekkäästi sanoisin. Nyt kymmenen vuoden kuluttua kuluttajille tarjotaan edelleen Pentiumia, sen neljättä versiota. Mitä sitä hyvää nimeä vaihtamaan.

Autoalalla

Tuotteen nimeäminen on aika herkkä asia. Kömmähdyksiä pyritään välttämään mitä kansainvälisemmästä ja suuremmasta yrityksestä ja mitä laajemmalle myytävästä tuotteesta on kysymys. Aina silloin tällöin vikatikkejä silti sattuu. Kun General Motors lähti myymään Chevrolet Nova -autoansa espanjankielisiin maihin 1970-luvulla, selvisi yhtiölle aika pian, että sanapari no va tarkoittaa konkistadorien kielellä ei kulje. Ei tainnut kulkea myyntikään.

Suuryhtymä otti onkeensa eikä tehnyt samanlaista virhettä uudelleen — paitsi vuonna 2003. Buick LaCrosse on varmaan aikamoinen menopeli, ja oletettavasti monet kanadalaiset haluaisivat sellaisen alleen. Valitettavasti vain ranskankielisessä Québecissä nuoret käyttävät sitä toisenlaiseen tarkoitukseen. He haluavat sanonnalla, sanotaanko nyt kauniisti, tuottaa iloa itselleen. Ehkä myös oikea auto tekisi sitä.

Quo vadis, Windows?

Mitä sitten kuuluu Windowsille? Windows on kulkenut alkuaikojen versionimistä (3.1), kirjainlyhenteistä (NT, Me, XP) ja vuosiluvuista (95, 98, 2000, 2003) nimiin (Vista). Olisihan se mukavaa, jos samankaltainen käytäntö vihdoin löytyisi. Yhtenäinen mallimerkintäpolitiikka on monilla aloilla itsestään selvää, miksei tästä lähtien myös ohjelmistoalalla. Jäämme odottamaan mitä kuuluu Blackcombille.