Hyppää sisältöön.
Arkisto › Lokakuu 2005 › 13. päivä
Tietoviikon lehtitilausmyyjä soitti tänään ja kyseli olinko tutustunut julkaisuun tai kiinnostunut siitä. En ollut ja ehkä olin. Miehen puhellessa lehden hyvistä puolista mietin kiinnostaisiko tilaus. Vuositilauksen perushinta pyöri jossain 130 euron tienoilla, mutta nyt sen saisi reilun 20 euron hintaan. Kestotilauksena siis, mitä myyjä ei varmaan olisi maininnut ellen olisi kysynyt.
Päätin ottaa riskin ja rakastua Tietoviikkoon silläkin uhalla, että joutuisin syömään tonnikalaa seuraavan viikon. Mitä mieltä te olette? Onko lehtien tilaaminen puhelinmyyjiltä kuin kaataisi nuotioon bensiiniä (mitä sitäkin on tullut armeijassa koettua) vai harmitonta omien tarpeiden tyydyttämistä?
Suurten talojen lehtimyyjät ovat joka tapauksessa sitoutuneet eettisiin säännöstöihin, eivätkä yritä kupata asiakasta joka välissä. Toisaalta tarjoukseen vastaaminen saa nimen siirtymään passiivista aktiiviksi, tai peräti prospektiiviseksi aktiiviksi sisäisestä terminologiasta riippuen, kustantajan asiakasrekisterissä ja yhteydenottoja saa odottaa vastaisuudessakin.
Liekkejä saa lähettää tännepäin.
Copyright © 2004–2005 Lauri Seppänen. Kommentointi HaloScan.