Ei Wikipedia niin huono ole

Internet, sunnuntaina 4.12.2005,

Digitoday varoittelee oikein otsikon tasolla luottamasta kaikkien muokattavissa olevaan tietosanakirja Wikipediaan. Pontena on ollut Guardianin testi perinteikkään kirjatietosanakirja Britannican ja Wikipedian välillä. Sekä Guardianin että Digitodayn tapauksessa painettu versio voitti selvästi.

Kyllähän asia on niin, että jos haluaa tietynlaisia tuloksia, niitä myös saa. Hienoista jääviyttäkin oli ilmassa. Guardian testasi artikkelit: Steve Reich, Haute couture, Basque people, TS Eliot, Samuel Pepys, Bob Dylan ja Encyclopedia. Digitoday taas: Islam, Espoo, Suomen presidentti ja Volter Kilpi. Guardianin tapauksessa oli edes yritystä tasapuolisuuteen, Digitoday oikein etsi huonoja tuloksia.

Kahden julkaisun artikkeleita arvioimaan oli koottu jokaisen alan asiantuntijoita, ja kuten aiheista voi päätellä, olivat asiantuntijat jo ajatusmaailmaltaan kaukana verkkojulkaisemisesta, tai sen mahdollisuuksista ylipäätään. Wikipedian suomenkielinen puoli kärsii lisäksi siitä samasta mistä kaikki suomalaisten tuotokset muutenkin kärsivät: kansan pienuudesta ja resurssien puutteesta.

Asenteellista arviointia

Guardian oli otsikoinut testinsä: Voitko luottaa Wikipediaan? ja Digitoday: Älä luota Wikipediaan. Voisiko asennetta enää selvemmin esille tuoda? Olisin odottanut uuden median julkaisulta edes hieman neutraalimpaa otetta. Neljän artikkelin otoksesta ei kannata ihan näin selvää johtopäätöstä tehdä.

Osa Guardianin arvostelijoista on onneksi muistanut tuoda esille myös Wikipedian edut (I can’t find anything much wrong with [the Bob Dylan entry]) ja antanut pisteitäkin sen mukaisesti. Suomalaiselle asiantuntijalle tuottaa tuskaa löytää edes yksi positiivinen asia omasta artikkelistaan. Jukka Relanderin sanoin (korostus minun): Wikipedia on kiinnostava, oireellinen ja ongelmallinen ilmiö. Toisin sanoen ainoa hyvä asia Wikipediassa on sen kiinnostavuus. Rivien välistä voisi tulkita, että maailma olisi parempi paikka ilman nettisanakirjoja. Kai nyt tuollaiseen päätelmään voi päätyä, jos ainoana arvioinnin perustana on ollut yksi sähköinen kirjoitus.

Edelleen Digitodayn mukaan (korostus jälleen minun): Kommentit [Wikipedian artikkeleista] olivat yhteneviä. Wikipediaan ei kannata luottaa, tai ainakin sen tieto kannattaa tarkistaa luotettavammasta lähteestä, ennen kuin sitä käyttää totuutena. Tietenkin tieto kannattaa tarkistaa luotettavammasta lähteestä. Digitoday antaa tuomionsa aika kevyin perustein, vierittäen sen asiantuntijoiden niskaan. Lievennys annetaan sivulauseessa, oikeastaan ohimennen, niin kuin olisi ollut väärin lopettaa lause kesken. Vaikka olisi kuinka tehnyt mieli.

Wikipedian heikkous on vahvuus

Wikipedian vahvuus — ja samalla sen heikkous — on yhteisöllisyys. Asiat jalostuvat paremmiksi ajan ja työn myötä. Britannica on erittäin arvostettu ja siihen voidaan luottaa, koska sitä on jalostettu kymmeniä vuosia. Wikipedia on vasta muutaman vuoden ikäinen napero, eivätkä siinä artikkeleita kirjoita alan asiantuntijat vaan tavalliset ihmiset. Tietyt aiheet käsitellään todella tarkasti, toiset jäävät tyngiksi. En vastaavasti odota löytäväni Britannicasta kovinkaan syvälle meneviä kirjoituksia tietotekniikan ilmiöistä, mutta odotan sitä vanhoilta ja vakiintuneilta aiheilta. Niin kuin uskonnoista vaikka.

Luotettavamman kuvan Wikipedian hyvistä ja huonoista puolista antaa wikipedialaisten itsensä muokkaama kirjoitus Esquire-lehteen. Siinä lehden ammattitoimittaja oli tehnyt raakaversion tulevasta kirjoituksesta ja wikipedialaiset saivat muokata siitä lopullisen korjaamalla tahalliset ja tahattomat virheet sekä käyttämällä omaa asiantuntemustaan hyväksi. Wikipedialaisten oma kirjoitus antaa paljon paremman käsityksen Wikipedian hyvistä ja huonoista puolista kuin Guardianin ja Digitodayn testit, puolueelliset jo syntyessään.

Täydellisyyttä metsästämässä

Ei wikipedialaisten Esquireen muokkaama artikkeli täydellinen ole. Hieman siinä on innostus karannut käsistä, ja esimerkkejä tullut liikaa ja oudoilta alueilta. Artikkelin kieli on kuitenkin positiivisesti selkeää eikä sitä tyypillistä Wikipediaa, kuin politiikkaa työkseen kirjoittavien ihmiskoneiden luomaa pitkien lauseiden, moninaisten lauseenvastikkeiden ja vaikeaselkoisten termien jatkuvaa luettelointia ja kakofoniaa. Mutta ohjeeksi olikin annettu lehtikirjoitus eikä tietosanakirjan siivu. Olisin silti Esquiren päätoimittajana muokannut kirjoituksesta vielä yhden version ennen paperille painamista. Mutta ihan hyvä näinkin.

Jokainen ei siis ole asiantuntija jokaisella alalla. Outo ja tuntematon on helppo teilata, jos ei tunne sen erityispiirteitä. Itse olen havainnut Wikipedian verrattomaksi apuvälineeksi vähän joka asiassa. Mutta jos minä haluaisin tietää islamista, menisin minäkin kirjaston tietosanakirjoista apetta etsimään. Tai välipalanälkään noukkisin murusia muiltakin sivuilta.