Hyppää sisältöön.
Arkisto › Tammikuu 2006 › 6. päivä
Blogikirjoituksia on varmaan yritetty luokitella erinäisten kriteerien mukaan. Välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen. Blogilistalla on esimerkiksi luokat, joiden osaksi ylläpitäjät voivat sivunsa liittää. Technoratissa ja muissa on tagit, jotka ilmeisesti toimivat samaan tapaan.
Jokainen bloginpitäjä voi kuitenkin tehdä yleisen katsauksen kirjoituksiinsa yksinkertaisen analyysin avulla. Tarkempaan ruotimiseen pääsee diskurssianalyysillä ja fuusioteorioilla, mutta kotioloissa tällainen yksinkertainen on valttia.
Tarkoituksena on käydä lävitse joka sadannes kirjoitus ja tehdä niistä yksinkertainen ja yksiulotteinen analyysi. Siitä pystyy tämän jälkeen lukemaan millaisista asioista juuri sinä kirjoitat. Luonnollisesti analyysi on ehdottoman luotettava ja paikkansa pitävä.
Aloittelevat bloggaajat voivat tyytyä kympin testiin (joka 10. kirjoitus), mutta heidänkin tulisi uskottavuuden vuoksi siirtyä mahdollisimman pian satasen testiin. Heti kun useampi satanen on täynnä. Tuhannen testi on tarkoitettu vain mestariluokan bloggaajille.
Varoituksen sana on paikallaan: luvassa on naiivia kirjoittelua, sinisilmäistä tarkkailua, yhdyssanavirheitä ja muutenkin vanhentuneita asioita. Itselläni kirjoitukset ovat joka tapauksessa sadan välein seuraavat:
100. viestissä kirjoitin sähköpostien lopuissa matkaavista varoituslausekkeista. Niistä, jotka lainatessa tuppaavat monistumaan ja tyrkyttävät tämän jälkeen itseään viestin vastaanottajalle moninkertaisina. Totesin myös, ettei niitä juuri kukaan lue, joten teoriassa niissä voisi olla mitä tahansa.
200. viestissä kirjoitin erään kahvimerkin lanseerauskampanjasta. Sen avulla alaikäiset opetettiin juomaan tuota jumalten nektaria, ruskean puron eliksiiriä — ja jäämään siihen koukkuun toivottomasti. Varsinainen asiani oli valittaa PDF-dokumentin muotoon käännetystä Powerpoint-esityksestä. Hetken verran hermoilin myös käyttöjärjestelmän kanssa.
300. viestissä ihmettelin miksi Apple on laittanut videonsa sivuilleen niin vaikeasti ladattaviksi. Viesti ja markkinointipropaganda leviäisivät tehokkaammin vapaasti ladattavien leikkeiden kera.
400. viestissä hurrasin hetken ääkkösten saapumisesta myös .fi-verkkotunnuksen käyttöön. Sitten huomasin, että vain yritykset ja yhteisöt ovat etuoikeutettuja tähän autuuteen. Analysoin myös hiukan tekniikkana käytettävää Punycode-järjestelmää.
500. viestissä (jonka kirjoitin tänään) referoin verkkolehti Slatessa olleen kirjoituksen kahvilaketju Starbucksin kaksoishinnoittelusta. Yritin virittää kirjoituksen loppuun myös löyhän muistutuksen meille kuluttajille.
Kirjoitukseni tapaavat liittyä tavalla tai toisella tekniikkaan. Löytyy sähköpostia, ohjelmistoja, mediamuotoja, internetiä ja markkinointia. Sivujeni meta description -elementtiin olen laittanut kuvauksen sivuistani: Havaintoja tietotekniikasta, internetistä, mediasta, ohjelmoinnista, ja vähän muistakin
. Hei, teoriani toimii, kirjoitan juuri niistä mistä olen väittänytkin. Mitä nyt ohjelmointi on jäänyt vähemmälle. Ei siitä kukaan ole kiinnostunutkaan.
Jatkan testiä kun tuhat on täynnä.
Copyright © 2004–2006 Lauri Seppänen. Kommentointi HaloScan.