Arvokellon valinta

Laitteisto, lauantaina 7.1.2006,

Minussa on se huono puoli, että kun paneudun johonkin, paneudun siihen sitten kunnolla. Esimerkiksi uuden rannekellon etsimisestä on muodostunut melkeinpä uusi harrastus. Ja kunnon harrastuksen tavoin siitä joutuvat sivulliset kärsimään.

Uuden rannekellon hankintaprosessi ei juuri eroa muista hankinnoista. Siksi olen kaivanut kättä pitempää käytännön tueksi. Olen kaivanut esille teoksen Philip Kotler: Marketing Management, joka voi olla jollekulle tuttu. Siinä on kuvattu kuluttajan viisivaiheinen ostoprosessi. Keskitytään tässä vain tiedon etsintään ja vaihtoehtojen vertailuun.

1. Ongelman tunnistaminen
2. Tiedon etsintä
3. Vaihtoehtojen vertailu
4. Ostopäätös
5. Jälkitoimet

Tiedon etsintä

Kuluttajalle on uuden kellon valinnassa aluksi tarjolla kaikki maailman merkit. Luonnollinen karsinta poistaa ainakin ne merkit, joista kuluttaja ei tiedä. Myös ne merkit, joita ei myydä Suomessa jäävät pois. Kuluttaja lähtee tekemään valintaa tiedostettujen merkkien joukosta. Nämä edustavat hänelle kaikkia merkkejä.

Kolmenteen suppeampaan ryhmään harkinnan alaiset valikoituvat ne merkit, joita kuluttaja voisi harkita ostavansa. Valintakriteerinä on yleisimmin tietyt toiminnallisuudet, jotka kellosta täytyy löytyä.

Viimeiseen ryhmään ennen päätöksentekoa päätyvät ne merkit, jotka ovat vahvoja ehdokkaita kaikki. Ne täyttävät kuluttajan asettamat kriteerit ja mikä tahansa niistä voisi ainakin periaatteessa tulla kysymykseen uudeksi kelloksi.

Vaihtoehtojen vertailu

Kun merkit on rajattu kouralliseen ehdokkaita, voi kuluttaja alkaa vertailla niitä. Tässä tulevat luonnolliset rajoitteet auttavasti vastaan. Hinta on aika tehokas rajaaja, saatavuus myös. Muita mahdollisia ovat kellon ulkonäkö, toiminnallisuus, merkki ja imago.

Merkin sisällä ominaisuuksien vertailu onnistuu joidenkin valmistajien nettisivuilla. Kuluttaja voi valikoida vain ne kellot, jotka ovat automaattikoneistolla, teräsrannekkeella ja kronografilla. Niin kuin Raymond Weilin sivuilla.

Kuluttajat eivät kuitenkaan ole järjestelmällisesti toimivia koneita, eivätkä he perusta päätöksiään yksiselitteisesti mitattaviin suureisiin. Tällöin takaa tuleva musta hevonen voi laukata koko lauman ohitse ja ylittää maaliviivan vaikkei se ollut valinnassa alun perin edes mukana.

Mutta sellaisia me kuluttajat olemme.