Kisatusmaximuksesta ja vähän muustakin

Internet, tiistaina 7.2.2006,

Keinot kovenevat.

Minua lähestyi eräs henkilö, jonka toiveena oli, että linkittäisin hänen hakukoneoptimointikilpailusivuunsa. Toisin sanoen minä linkittäisin sinne, ja hän linkittäisi sitten kilpailun päätyttyä 1.4.2006 tänne. Hän perusteli toimintaa sillä, että Google arvottaa yksisuuntaiset linkit arvokkaammiksi kuin toisiinsa ristiin linkittävät sivut.

Toimintamalli olisi kuulemma sellainen, missä kumpikin voittaisi: molemmat saisivat nauttia yksisuuntaisen linkin arvosta vuorollaan. Hän saisi kärkisijoista lisäksi muutaman sadan euron verran riihikuivaa.

Nyt tulee se mutta.

Ei minulla henkilöä vastaan mitään ole. Ihan asiallisesti ja oikein hän asiansa esitti. En silti koe saavani linkinvaihdosta mitään. Olen tullut siihen uskoon, että 80 prosenttia potentiaalisesta lukijakunnastani blogipiirissä on vähintään tietoinen blogistani. Luku on täysin kaulaliinasta vedetty, mutta uskon sen olevan silti kohtalaisen lähellä eksaktia arvoa. Mikäli siis osa näistä potentiaalisista lukijoista on jättänyt tämän blogin omaan arvoonsa kertakäynnin jälkeen, on se heidän asiansa enkä minä heitä siitä syytä.

Tällä kaulaliina-aritmetiikalla kokonaismarkkinani blogilandiassa on jotain sadan henkilön luokkaa. Siis he, jotka ovat todella, todella kiinnostuneita kirjoituksistani. Heistä vain 20 prosenttia on toistaiseksi autuaan tietämätön täällä olevista hekumallisista tapahtumista.

On siis vain ajan kysymys ennen kuin hekin löytävät tänne — tavalla tai toisella — linkin, viittauksen, päivityksen tai muun avulla. Siksi en koe saavani linkinvaihdosta mitään. Sieltä toisesta päästä tulee kaiken lisäksi helposti vääriä kävijöitä.

Itse kisatusmaximuksesta

Hakeuduin hakukoneeseen katsomaan ketkä osallistuvat tähän kilpailuun. Selasin muutamia sivuja eteenpäin ja huomasin sieltä löytyvän monta tuttua nimeä. Koska minulla on vain yksi ääni annettavana, annan sen Kuopassa-Petrin kisatusmaximus-sivulle. Hän löytyy tällä hetkellä sijalta kaksi. Tällä kertaa kannatti olla pyyteetön. Ja älä Petri pkerele linkitä tänne! En kaipaa sellaista huomiota.

Koska kilpailu loppuu vasta 1.4.2006, on tässä vaiheessa annettu ääneni huonosti annettu. Tuolloin tämäkin blogikirjoitus on valunut arkiston hämärään ja mahdollinen hyötykin on vain väliaikainen. Jos jättäisin linkin etusivulle — mitä en tee—, olisi hyöty myös sen mukaista. Elämässä ja internetissä mikään ei vain ole pysyvää.

P.S. Huomasittehan HS-tyylisen ajatusviivan käytön?