Käytettävyys perustuu faktoihin

Käytettävyys, maanantaina 13.2.2006,

WM-datan uusin asiakaslehti Ratkaisu 1/2006 (artikkelia ei verkossa) tarjoaa tavallista tuhdimman paketin käytettävyyttä. Tätä toiminnallisuutta harjoitetaan myös yhtiön sisällä.

Sanoma on se, että teknisten ominaisuuksien ihannoinnista ollaan päästy pitkä askel eteenpäin. Nyt tietoteknisten ratkaisujen arvoa mitataan palveluiden käytettävyydellä ja toiminnan tehostamisen mahdollisuuksilla. Oli aikakin.

Pääjuttuun on haastateltu Teknisen korkeakoulun professoria Marko Niemistä, joka antaa heti alkuun esimerkin huonosta käytettävyydestä ihan omasta arkielämästään. Hän oli vaihtamassa pankkikorttia, jolloin pankkitoimihenkilö suositteli hänelle yhdenlaista korttia. Nieminen halusi kuitenkin toisenlaisen. Pankkitoimihenkilö joutui tällöin selvittämään monen mutkan kautta miten Niemisen valitsemat ominaisuudet saatiin tälle kortille kirjattua. Toiminnot olivat pankin järjestelmässä kyllä, mutta ne sai ulos vain niin hankalasti, että pankkitoimihenkilö mieluummin suositteli helpompaa vaihtoehtoa. Huono käytettävyys siis ohjasi koko liiketoimintaa.

Artikkelista selviää myös, että käytettävyyskäsitettä on käytetty Suomessa vasta kymmenkunta vuotta ja tutkittu saman verran. Onko ihme, jos asiat eivät vielä toimi? Niemisen mukaan suomalaisyrityksissä ollaan jo herätty, mutta käytettävyyden tiellä on otettu vasta ensimmäiset askeleet. Monien mielestä käytettävyydessä on kyse vain joidenkin mielipiteistä ja höpötyksestä. Nieminen sanoo, että käytettävyys pohjautuu faktoihin, ei uskomuksiin. Tämä johtuu siitä, ettei vielä ole tullut vastaan riittävästi todisteita, joilla voisi todeta huonon käytettävyyden aiheuttavan liiketoiminnalle vahinkoa. Onnistuneessa käytettävyydessä ei ole sen kummallisemmasta asiasta kyse kuin siitä, että se auttaa oikeasti työn tekemisessä.

Artikkeli mainitsee, että Tiedekeskus Heurekan ilmakitara on esimerkki huippukäytettävästä tuotteesta. Meille tietovammaisille artikkeli kertoo myös käytettävyyden määritelmän:

Käytettävyys (usability) määrittelee, ratkaiseeko tuote käyttäjän näkökulmasta oikean ongelman (eli tuotteen ominaisuudet ovat käyttäjälle tarkoituksenmukaisia) ja ratkaiseeko tuote ongelman oikealla tavalla (eli tuotetta on helppo käyttää).

Artikkelissa käsitellään myös verkkopalvelun käytettävyyttä, ja sitä kuvaamaan on lehteen laitettu kuvakin. Sen mukaan tyypillinen käyttäjätestaustilanne on sellainen, jossa käyttäjä tekee annettua tehtäväänsä ja tarkkailija huohottaa niskaan. Tällaista ilmeisesti myös Marjut tekee?

WM-datan pitkän artikkelin jälkeen käyttäjät suuntaavat luonnollisesti yhtiön omille sivuille katsastamaan ovatko käytettävyys ja saavutettavuus heillä toisiaan lähellä olevia käsitteitä.

P.S. Sanaa käytettävyys on käytetty tässä kirjoituksessa 16 kertaa. Sanat voimistuvat toiston myötä.