Urheilutyyliä

Yleinen, perjantaina 24.2.2006,

Urheilutyyli ei ole enää sellaista kuin se oli ennen. Käytännön ja kaupallisuuden ehdot sanelevat nykyään aika pitkälti sen miltä urheilijat näyttävät. Villa on tehnyt tilaa mikrokuidulle, nahka muoville. Esimerkiksi tennispukeutumisessa on aika mennyt aika tavalla eteenpäin René Lacosten ajoista, niin hyvässä kuin pahassakin. Ja kieltämättä näin on hyvä; kašmirvillainen neule ei välttämättä kestäisi pelin tuoksinassa kehittynyttä kosteutta mallikkaasti.

Mutta takapakkia ollaan otettu myös. Tennis ei ole pelinä yhtä jalomuotoinen kuin se vielä 1920-luvulla oli, mutta curling on. Suomen miestenjoukkue on hopeamitalinsa Markku Uusipäävalmentajan johdolla varmasti ansainnut, mutta hieman tyylittömästi tosin. Curling olisi rauhallistempoisena pelinä oivallinen paikka osoittaa hieman tyylitajua. Esimerkiksi tweed sopisi luutailuun oikein hyvin.

Ja sangen hyvältä näyttäisikin Suomen joukkue tweed-asusteissaan, pieni Suomi-pinssi rinnanpielessä, siinä sydämen ja tahdistimen välissä. Siinä tulisi niin brittiläinen tunnelma, että saarivaltion joukkue jäisi heti toiseksi. Ajatelkaa myös televisionäkyvyyttä: ohjaaja löytäisi varmasti tämän joukkueen, joukkueen jolle ei naurettaisi, ei jäällä ei vaihtoaitiossa.

Etupussukassa voisi vaikka lämmitellä käsiään jään hohkalta, nännin tienoilla. Näyttäisi joukkue taatusti edustuskelpoiselta näissä tyylipuvuissaan.

Vielä kun opettelisi oikean puheenparren, niin voisi vauhdittaa kiven liikettä oikealla asenteella: <q class="curling">Come on you toad, show some broom! — Jolly good! Let’s have a cuppa.</q>

Ja oikeaan asenteeseen kuuluvat myös oikeat tyylimerkinnät:

q.curling {
  speech-rate: tedious;
  voice-family: "british upper-class", male;
  pitch: annoying;
  stress: extremely;
  richness: "you wouldn't believe";
  cue-constantly: url("the_machine_that_says_ping.au");
}