Hyppää sisältöön.
Arkisto › Kesäkuu 2006 › 27. päivä
Vietin nuoruuteni hieman rajoitetussa ympäristössä enkä saanut lupaa katsoa Miami Vicea, lähinnä myöhäisen esitysajankohdan vuoksi. Tämän takia populaarisivistykseeni jäi huumepoliisin mentävä trauman aukko. Miami Vice on tullut muutamaan kertaan osin uusintana, mutten ole siitä sittemmin innostunut. Ehkei tapahtunut vahinko ollut sittenkään suuren suuri.
Nyt televisiosarja on muokattu 2000-luvulle uuden elokuvan voimin ja tulee suomalaisiin teattereihin parin kuukauden päästä. Don Johnson ja Philip Michael Thomas ovat vaihtuneet Collin Farrelliksi ja Jamie Foxxiksi.
Odotammekin innolla kuinka 1980-luvun pastellinsävyinen maailma on siirretty tähän päivään. Silloin huumepoliisit olivat toista maata; he ajoivat urheiluautoilla, käyttivät bensiiniä, joka ei nakuttanut ja suhtautuivat muutenkin elämään ymmärtäväisemmin. Erän kohdatessaan he kastoivat kostutetun pikkusormen valkeaan jauheeseen, maistoivat sitä, sylkivät pois ja totesivat lakonisen karheasti: Cocaine. Nykynynnyt csi-pellet käyttävät kemiallisia nestetestejä, jotka vain muuttavat neutraalisti väriään piristeen kohdatessaan. Mihin onkaan kadonnut aito meno?
Apple on ilmeisesti hankkinut jonkinmoisen monopolin elokuvien trailereihin. Sieltä löytyy nytkin Miami Vicen traileri, joka kannattaa katsoa teräväpiirtoversiona, kun sellainen on mahdollista (lataa kotiin). Tämän pätkän saakin kunnioitettavassa 1920×792-koossa. Eihän tuo mahdu edes ruudulle!
Olin kyllä hieman pettynyt kun trailerissa ei ollut käytetty Jan Hammerin kuuluisaa syntetisaattoritykitystä, joka kuultiin jokaisen televisiosarjan jakson alussa. Paikan oli vienyt Linkin Parkin Numb, joka sopii tilanteeseen ja tunnelmaan, mutta jättää jotain silti hampaankoloon.
Nostalgian tarvetta tulevat täyttämään Miami Vicen DVD-tuotannot, joita on tähän mennessä julkaistu viidestä tuotantokaudesta ensimmäiset kaksi. Yleissivistyksen paikkaajaksi ne käyvät sitten kun kaikki saa samasta paketista. Pistetään harkintaan tuolloin.
Tämänkaltaisten elokuvien promootiosivustojen kuuluisi olla esimerkillisen hyvät, jotta nykynuorten muodostama vaativa kohderyhmä saataisiin tyydytettyä. Miami Vicen tekele ei vakuuta. Sieltä puuttuu nimenomaan sitä substanssia, sisältöä. Kaksi suurempaa taustakuvaa auttavat pikkunälkään, mutteivät vie kalaan sitä pitemmälle. Etenkin kuvagalleria on jotain ihan muuta kuin tätä hetkeä; kourallinen kuvia 400×235-tarkkuudella? Älkää naurattako. Kuvia ei saa edes flash-pohjaisesta käyttöliittymästä suoraan irrotettua. Mitenkäs tämän suusta-suuhun-menetelmän kanssa nyt on?
Lopuksi vedetään langat taas suomalaisiin käsiin ja katsotaan Stonga-poikien mainio Kallio Vice. Se saa hymyilemään joka kerta. Se on niiin suomalainen.
Copyright © 2004–2006 Lauri Seppänen. Kommentointi HaloScan.