Sanomalehtimiesten postimerkki 3

Yleinen, sunnuntaina 15.4.2007,

Kuten tuli luvattua, sanomalehtimiesten postimerkin skannaus on edennyt viimeiseen osaan. Nyt sain käsiini kolmannen skannerin ja päätin siirtää postimerkin kuvan sen maksimitarkkuudella, 4800 dpi.

Edellisissä osissa käytetyt 1200 ja 1600 pistettä tuumalla eivät olleet ihan riittäviä merkkiin painetun tekstin tunnistamiseksi. Nyt kuvanlukijan optinen 4800 pisteen tarkkuus on vähinkäänkin sitä. Merkintä 1200 dpi tarkoittaa käytännössä, että skanneri pystyy erottamaan tuuman matkalla 1200 erillistä pistettä. Metrisessä järjestelmässä tämä tarkoittaa noin 47 pistettä/mm. 1600 dpi:n skanneri kykenee erotustarkkuuteen 63 pistettä/mm ja 4800 yltää taas — hoplaati — 189 pisteeseen per millimetri. Jos tuo ei riitä, niin ei mikään.

Katsotaan miten nuo lukemat näyttävät suuruuskertoimina. Postimerkki skannattuna 1200 dpi:n tarkkuudella:

Ja 1600 dpi:n tarkkuudella:

Sekä viimeisenä 4800 dpi:n tarkkuudella (kuva on klikattava, jos ette hoksanneet):

Kuten näette, ei skannaustarkkuutta kannata enää nostaa vaikka kyvykkäämpi kuvanlukija löytyisikin. Postimerkin painotekniikka alkaa asettaa rajoituksiaan. Veikkaan, että postimerkin tehnyt graafinen toimisto Dog Design on skannannut vanhoista sanomalehdistä tekstinpätkiä ja asemoinut niitä postimerkin kokoiselle työsivulle. Näin he ovat pystyneet säilyttämään vanhan aidon fraktuuran, eivätkä ole sortuneet nykyaikaisiin kvasivanhoihin kirjasimiin.

Olin aluksi pettynyt, kun skannaustarkkuuden nostaminen ei tuonutkaan hulppeasti lisää tarkkuutta. Postimerkkiin painettu teksti näkyy kyllä parempana, mutta tekstin reunat ovat pehmenneet mikä puolestaan vaikeuttaa lukemista. Kuin vanha tekstityyppi ei olisi riittävästi.

Mutta vasta kun katsahdan postimerkkiin pöydällä — kuinka lukemattoman pieneltä teksti siinä näkyy — alan arvostaa painotekniikan kyvykkyyttä. Jokainen voi kuitenkin tavata tekstinpätkien sisällön, jos aikaa on ylenmäärin. Minä kirjaudun ulos järjestelmästä.