Hyppää sisältöön.
Arkisto › Maaliskuu 2008 › 1. päivä
Olin viime torstaina pankin järjestämässä tilaisuudessa kuuntelemassa eläkesäästämisen meininkejä. Sitä ennen olin monen muun tavoin miettinyt päällepantavan problematiikkaa. Koska oli kyse sentään liituraitatilaisuudesta, olin kerrankin päättänyt panostaa vaatteisiini hieman ennemmän, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa myös solmiota. Paikan päällä huomasin nuorentavani viehättävän seuralaiseni kanssa (jolle suurkiitos mukanaolosta) paikan ikärakennetta merkittävästi, joten läsnäolo asianmukaisine pukeutumisineen oli enemmän kuin tarpeen.
Mutta siitä solmiosta; senhän voi yleisimmiten sitoa kahdella tavalla: joko perinteisen windsor-leveästi tai modernin four-in-hand-vinosti. Ensimmäinen tapa tuottaa hieman pompöösin vaikutelman, joka on vielä korostunut alla olevassa kuvassa.
Four-in-hand puolestaan saa solmun hieman vinoon, mutta näin yleisesti ottaen sopii nykyaikaan paremmin. Sidonta tekee solmusta yhden kiepsautuksen verran kevyemmän, mikä on hyvä asia paksumman solmion kanssa, kuten alla.
Sama solmio on tietenkin kyseessä, kun esimerkkiä tässä väänsin. Valitsin tilaisuuteen four-in-hand-tyylin jo edellä mainituista syistä, mutta myös vaihtelun vuoksi. Yleensä olen pitäytynyt windsor-solmussa, mutta ehkä olisi jo aika siirtyä eteenpäin.
Copyright © 2004–2006 Lauri Seppänen. Kommentointi HaloScan.